2010

1.Sukupolvi

"Hei ja tervetuloa lukemaan uutta tarinaani! (: Tämä on siis prologi, jossa esittelen vähän mistä tämä tarina lähtee käyntiin. Kuvia onkin tässä vain kuusi, mutta ensi osaan tulee sitten kuvia 40-50 välillä. Ja huomioksi vielä, tässä osassa on minäkertoja, mutta seuraavissa osissa on hänkertoja, paitsi jos te haluatte seuraaviinkin osiin minäkertojan, laittakaa vain kommenttia. (; Mutta nyt siihen itse osaan!"

"Moi taas teille lukijoille. Ihan kivasti noita halejakin on tuonne tullut ja on näköjään ihan kivasti äänestettykin. (: Jos et katsonut vielä tulosta etusivulta voin kyllä sen tässä kertoakkin, eli tulos oli, että jatkan kirjoittamista minäkertoja-muodossa. :) Vaikka tätä oli ihan kiva kirjoittaa mulla oli välillä vähän inspis kadoksissa, joten mun mielestä jotkut tekstit ovat vähän tönkköjä ja... emmä tiiä.(((x Äh, mitä mä nyt tässä teille oikein puhun, kun nää lauseet ei edes kuulosta mitenkään järkeviltä yhdessä eikä mulla oo edes mitään idea mitä mä voisin teille kertoa. (x No, yritin tehdä tästä osasta laadukkaan kuvilla ja tekstillä ja ja...

Nyt lukemaan!=)"

"Helou, pitkästä aikaa päästään taas Colejen sukua seuraamaan parin kuukauden tauon jälkeen. Minun pitää kuitenkin kertoa, että tästä osasta tulee hitusen lyhyempi kuin edellisestä (vain 40kuvaa), mutta sen takia olenkin yrittänyt panostaa tekstiin vielä enemmän kuin edellisessä osassa. Toivottavasti olen onnistunut. :P Yliopisto-ajan kuvat ovat otettu pelinkameralla ja muutama kuva Eleyn aikuisiästä, mutta muut sitten ovat ottettu print screenillä > muokattu. Mikä on paras vaihtoehto? Varoituksen sana kuitenkin ensin ennenkuin päästän teidät lukemaan: tässä osassa esiintyy vähän alastomuutta, kiroilua ym. Lukekaa omalla vastuulla. :D Nojaa... ehkä päästän teidät nyt lukemaan itse osan..."

"Huh, te ette joutuneet odottamaan nyt sitä kahta kuukautta uuden osan tuloon, vaan tämä tuli jo ihmeen äkkiä valmiiksi! :D Toivottavasti laatu ei sitten huonontunut sen takia. Tekstiä on vähemmän ja kuvia enemmän, niin kuin te toivoitte. Ihan parin lauseen tai rivin tekstiä ei tullut, mutta minä itse en ainakaan pystyisi sellaiseen. Ehkä hamassa tulevaisuudessa. ;D Sen voin kertoa, että tässä osassa on jo paljon enemmän valoa, kuin edellisissä, mutta tässäkin näette surua ja epätoivoa! ;) Mutta mitä minä tässä höpötän? Menkää toki lukemaan osa ja laittakaa musiikkia soimaan! :DD"

"Heipä hei taas! Täällä minä olen taas uuden osan kanssa! :) Kaksi viikkoa ja vähän päälle meni tämän osan tekoon, että toivottavasti laatu ei huonontunut. Ja kyllä, tämä on tällainen vähän lyhyt happy happy osa, että koittakaa kestää. Mutta ensi osassa on jo vähän surua, mutta sitten seiskaosassa surua ainakin osan lopusta löytyy! Mutta sitä löytyy myös kutososassa, vaikkei yhtä paljon. :)) Mut hei, nyt sitten vaan lukemaan!"

"Nyt teidän odotus palkittiin! : ) Osa on siis valmis ja ei muuta kuin lukemaan sitä, sillä minulla ei ole teille muutakaan kerrottavaa! Osan musiikki on tällä kertaa Apocalyptican ja Brent Smithin Not Strong Enough: